Tässä postauksessa olisi kuvatarinan toinen osa... En saa tällä tahdilla tarinaa valmiiksi kesän aikana, mutta toisaalta haittaako se niin paljoa? Viime osan löytää täältä.
Laitoin Katan hiukset kiinni kahdelle ponnarille. Ja paita sekä mekko ovat kömpelöitä ompelutuotoksiani...
En tiedä miksi yritin keksiä jotain erityistä ennen kuvatarinaa joten olkaa hyvä:
Kt. Salaisuuksien helmet
Tehtävänäsi on etsiä...
Kata: Voisinpa unohtaa koko homman.
Kata: Ja sen tyypin.
Kata: Onko hän haamu? Se selittäisi näkymättömyyden, muttei sitä miksi kuulen hänet.
Kata: Ja miksi Kerttuli?
Kata: Miksi hän vei juuri Kerttulin? Kun avaan silmäni, ystäväni on kadonnut. Tyhmää!
Kata: *sulkee kädet puuskaan*
Kata: *Muistaa leppäkerttukaverinsa entistä tarkempana* En voi jättää Kerttulia sen kiristäjän käsiin.
Kata: Hän lupasi antaa Kerttulin takaisin.
Kata: Mutta se sisälsi ehtoja.
Kata: Ne ovat tehtäviä.
Kata: Kuulemma mahdottomia sille haamulle. Hän sanoi, että minun pitää etsiä...:
?: Etsi minulle helmiä Kataseni.
?: Elämän helmiä.
?: Ne ovat elämälle tärkeimpien asioiden esineellisiä muotoja.
?: Taruissa kerrotaan, että niiden avulla voi herättää kuolleen henkiin.
?: Jos tahdot ystäväsi takaisin, suosittelisin sinun aloittavan etsintäsi piakkoin. *myrkyllistä naurua*
Kata: Hänen äänensä on naisen ääni.
Kata: Olen oppinut kammoksumaan sen sointia korvissani.
Kata: Mutta minun on pakko kuunnella, koska ei ole muutakaan...
***
Jatkuu sitten joskus...
Miten muut nukkeilijat oikein kuljettaa nukkensa paikasta toiseen? Minä muumioin Katan pyyhkeeseen :,D
Mutta kiva, jos piditte ja heippa!
