Voiko huomiseen enää uskoa?

Koulujen alkaminen joululoman jälkeen ei liity mitenkään otsikkoon. Älkää huoliko.

Sain siis tarpeekseni stock kehosta ja kävin hakemassa obitsun viimepostaukseni jälkeen. Ja sitten tietenkin aloin kokoamaan sitä... Siitä syntyi pienimuotoinen ongelma, jonka kokonaiskuva näkyy oikeastaan hyvin sumeana teille.

Paketti 😸

Tuossa vielä tilaukseni kokonaisuudessaan. Kata sai siis miksi tuollaista nimitetäänkään... paita-asian...

Kata kaveeraa obitsin kanssa :D

Obitsuni on 24cm. Hieman lyhyt? Ainakin ylisöpö. Oli muut mitä mieltä tahansa.

Ajatushan olisi ottaa vaatteet ja peruukki pois ennen operaatiota.

Sitten vaan ruuvaa pääkopan pois.

Silmänsulkutapitkin voi ottaa pois häiritsemästä.

Ja stock nostetaan pois...

Sitten, monia ohjeita lukeneena aloin hiomaan kaulatappia. Jostain kumman syystä se ei ollut samanlainen, kuin katsomieni tutojen kaulatappi. Olisikohan uusi muotoilu tai jotain?

Kannatti katsoa mallia stock kehon kaulatapista kuulemma...

Ajattelin, että tämä teippijuttu olisi kaikista helpoin homma. Ei ehkä niin...

Teipin pitäisi suojata pullipin kaulaa ettei se ala sulamaan obitsun muovin vaikutuksesta. Se varmaan myös estää pään keikkumista. Ylemmissä kuvissa en osannut ollenkaan päättää miten kietoisin sen teipin...

Sitten kokeillaan meneekö obitsu hyvin...

Niin. Pähkäillään sitten, että kumpaan suuntaan tulisi ruuvata.

Ja sitten se on valmis!

Hetkinen!

Eihän pään pitäisi tipahtaa maahan heti testikuvan ottamisen jälkeen. Harmi... Unohdin ottaa siitä kuvan

Se näky saattoi hieman lannistaa.

Sitten viimeviikon olisiko ollut viikonloppuna:

Tämä viritys keksittiin isin kanssa. Oikein rautakauppareissu piti tehdä...

Hiomiseni meni loppujen lopuksi ihan turhaksi hommaksi, koska kaulatappi korvattiin tuolla... Eh… pikkuhomma.

Piirsin kerrankin ihan siedettävän kuvan muuten.

------------------

Kuvia lopputuloksesta ei yksinkertaisesti ole.

Pää keikkuu vieläkin. Teippiä voisi laittaa lisää, mutta jätän asian nyt hetkeksi rauhaan. Ja sitten kaikille merkityksettömään asiaan. Sain uuden puhelimen ja mietin pitäisikö instagramin kanssa jotain alkaa värkkäämään. Ihan mietin vain.

Miltä tuntuisi, jos tänne tulisi jotain kirjoittamaani tarinaa, koska olisi kiva saada ohjeita ja mietteitä tarinoistani??? Jos vähintäänkin kolme pitää ajatustani hyvänä, se saattaa toteutuakin. Kertokaahan kommenteissa.

Rikkaruohotkin nousee aina synkeän talven jälkeen, että enköhän saa jotain tehtyä.

Vastauksena otsikon kysymykseen voin vastata teidän kommentoijien puolesta: 

Huomiseen kannattaa (ihan oikeasti) uskoa. Aina.