Blogi puksuttaa eteenpäin kolmen nuken voimalla... Katan, Mangon ja Iiriksen omistaja ärsyyntyy joskus tietokoneeseensa niin paljon, että postauksen tekeminen tyssää siihen. Heh... Tervetuloa lukemaan!

keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Olet punainen, olet letitetty, olet leppäkerttu...


Pullip innostukseni on päättänyt hypätä korkeuksiin kokeiden keskellä. Eli toisin sanoen puuhaan jotain Katalle, kun ehkä pitäisi lukea kokeisiin... Kyllähän minä olenkin kokeisiin lukenut ja selvinnytkin niistä tosi hyvin. Nyt kokeet on ohi ja pääsee kirjoittamaan postausta. Jee!
Vihdoinkin koulupäivä loppuu ennen auringon mailleen menoa. Pääsin siis viimein myös kuvaamaan Kataa.

Olen taiteillut Katalle peruukkia, koska stock peruukki alkoi hieman häiritä omaa silmääni. Olisin tietenkin voinut ostaakin peruukin jostain, mutta tämä väliaikaisratkaisu saa kelvata jonkin aikaa. En siis ole missään vaiheessa halunnut Katalle punaista tukkapehkoa, mutta tuokin näyttää aika söpöltä.

Tässä kt. tyyliin, kun Kata saa tekemäni peruukin.


Kata: Nukuin ihan rauhassa Kerttuli sylissäni. En välittänyt omistajastani hänen virkatessa varmaan uutta pipoani.

Kata: Jos olisin tiennyt, mitä hän aikoisi tehdä, olisin mennyt piiloon hänen vaatehuoneeseensa. Sieltä kukaan ei olisi löytänyt minua.

Kata: Yhtäkkiä hän alkoi riistää peruukkiani. En ollut vielä valmis luopumaan siitä!


Kata: Jouduin käyttämään pipoani jopa sisällä, etteivät muut nuket nauraisi katketakseen. Kai olen sitten niin hauskan näköinen kaljuna...


Kata: Nytkö tämä sitten on valmis?


Kata: Miksi tuo on punainen... Ja näyttää vain pipolta, jossa on tosi monta langanpätkää.



Kata: En pidä tästä!

...Sitten sain tietää, että peruukki piti vielä harjata karstalla...


Kata: Ihanan pehmeä!💖 Mutta onko tämän ihan pakko olla kokonaan punainen...

💥¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨💥

Joo... Kata näyttää pikkupeikolta tuon tuuhean peruukkinsa ansiosta.
Ja sitten niihin tänään ottamiini kuviin. Tuossa kuvien lomassa on erään runoni sanat.

Syysvarpunen


Syksyn ruskan aikaan
elämä alkoi...

...Ajatukset kuin linnuntaivaan
Silmät ne taikoi...


...Pysyi varjoissa
mielen lumossa...


...Mutta kahleet maan
sai joskus miltei luovuttamaan...


...Jatkoi matkaansa syysvarpunen
läpi tuulten riepottelevien...


...Ei luovuttanut koskaan
Jatkoi matkaansa vaan...


...Joskus sydämen petollisuus
sen sietämätön itsekkyys...


...Mursi kahleensa
jätti muut ansoihinsa...


...Tuo syysvarpunen 
teki muurin itselleen
Antoi kuvasen koko palapeliin...


...Tarina siis jatkukoon
Mutta miten?
Sen tulevaisuus tuokoon
tänhetkinen syysvarpunen

************************************

Jaa... Nuo kuvat ovat ehkä vähän sekalaisessa järjestyksessä. Eivätkä liioin hyvälaatuisiakaan.
Tuommoisen punaisen mekon päädyin tekemään Katalle jouluksi.

Nyt olisi tämä postaus käymässä loppuun. Olisi kyllä kiva tietää millaisen postauksen tekisin jouluksi. Laittakaapa kommentteihin ehdotuksia. Tietty saa kertoa myös, mikä kuvista oli suosikkisi.

Hyvää kohta alkavaa joululomaa kaikille!🎔


4 kommenttia:

  1. Hei..tuohan on kivan punainen peruukki! Kata muuttuu ihan erinnäköiseksi. Tykkäsin myös runosta.

    VastaaPoista
  2. Hieno tarina! Ja peruukki on upea. Joulutarinassa Kata vois lähteä käymään joulumaassa.. Runosi on kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kata ei ihan joulumaahan lähde seikkailemaan... Jouluaattona saattaa tulla postauskin :)

      Poista